kylläpä se eilinen olikin ennenäkemättömän ihanaa, ai että. Ennenkuin kerron teille piknikistä Igorin kanssa, niin täytyy kyllä mainita taas muutama sana idiooteista suomalaisista. Ovat nimittäin taas onnistuneet järkyttämään päivääni.
Minulle tulee jatkuvasti facebookiin mitä lie turvatarkastuksia, kerrankin minun piti luovuttaa puhelinnumeroni! Täyttä roskaa, jouduin sen sitten antamaan kun en olisi saanut muuten enää profiiliani käyttää. Kuka ääliö siellä oikein on töissä ylläpidossa, voisi sentään vähän ajatella. Tänäänkin piti varmistella jollain typerillä koodeilla että olen oikea ihminen enkä mikään robotti. Ne tomppelit ovat katsoneet vähän liikaa scifiä! Kuka robotti muka rekisteröityisi facebookiin, hah.
Ja löytyy niitä typeryksiä näköjään Ranskastakin (tosin tämä pumpuliaivo oli suomalaistaustainen, siis vain puoliksi puupää). Olin käynyt eräissä koekuvauksissa täällä Pariisissa viime lauantaina, no tänään sieltä sitten soiteltiinkin ja minulle tarjottiin elokuvasta SIVUROOLIA! Olin kyllä hakenut päärooliin, ja ne juntit tarjoavat pientä puheroolia, jossa sanon kiitos ja näkemiin. Sanoin mahdollisimman "ystävällisesti" että minua ei mikään armopala kiinnosta. Löin luurin korvaan, eivätpä ole sen jälkeen soitelleet. Onneksi.
Se piknik oli kyllä aivan ihana, tämän ihan huikaisevan Burberryn huivin lahjoitti Igor minulle, on siinä kyllä herrasmies <3 Piknikillä ei esiintynyt muuta häiriöitä kun Diegon ja Maikkarin puhelut (eivätkö ne tajua vieläkään lopettaa - en kyllä ole heidän tuotantoonsa menossa ja se pitäisi ymmärtää!) Onneksi puhelimen voi sammuttaa, hihi <3 Igorin kanssa söimme siinä iltamyöhään ja palattuamme viinitilan poikki talolle ilta oli varsin valoisa ja keväisenkin oloinen. Silti vedin uuden huivin kaulaan ja sain sieltä tilan työntekijöiltä ihailevia ja kateellisia katseilta. Valitettavasti edes Ranskan kaltaisessa hienostovaltiossa kaikki eivät kuulu seurapiireihin, vaan ovat joutuneet tulemaan tekemään hanttihommia Igorin palveluksessa.
Igor ei itse tee mitään kuten ei kuulukkaan vaan palvelusväki hoitaa kaiken. He asuvat talon lähellä ja tulevat aina todella aikaisin töihin kuten kuuluukin. Igorilla on onneksi varaa maksaa paljon palkkaa, hän kun on niin hyväsydämminen kuten minäkin. Itsehän yritin auttaa erään auttamattoman taviksen seurapiireihin mutta hän alkoikin leikkimään marttyyria!
Igor kyllä hemmotteleekin minua oikein urakalla, hän osti minulle tämän lompakonkin tänään aamulla, vanha meni roskiin (sen osti Diego). Igor tietää kyllä mistä tykkään, hän on opetellut makuni ulkoa. Jotta te saatte oikein kuolata, voisin tässä vähän kuvailla Igorin ulkonäköä; hän on oikein lihaksikas ja hänellä on ne ihanat tummanruskeat silmät! Ja kuvittele kuinka ne sametinmustat hiukset laskeutuvat märkinä hänen silmilleen, ooh <3 Eikä hänen varakkuutensa haittaa yhtään, päinvastoin. Olenhan itsekkin hyvin rahakas.
Enpä panisi pahakseni jos Igor ostaisi minulle uuden autonkin, olen hänelle vähän asiasta vihjaissut. Se entinen punainen ferrari jonka sain ex-aviomieheltäni (jonka sukunimi minulla on vieläkin, Von Vlyck nyt vaan kuulostaa niin hyvältä) hajosi kolarissa, kun eräs nakkisormi entinen ystäväni kohelsi sen kanssa.
Huomenna taas postausta siitä, mitä ihanaa Igor keksiikään <3 Ehkäpä voisi jo liputtaa uuden auton tulemisen puolesta!
Sigrid.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti