Hei rakkaat,
nautin niin kovin elämästäni täällä ranskan viinitilalla. Suomalaisjunttien toilailujen (joista aiemmissa postauksissa kerroin) tuhoisat vaikutukset ovat jo tyystin unohtuneet. En kaipaa sateisesta ja surkeasta Suomesta mitään, pitäkää te lähinnä huvituksen tunteita aiheuttava maanne. Ellei työni sitä estäisi, muuttaisin kokonaan vaikkapa Espanjan auringon alle tai miksipä en vaikka tänne Pariisiin Igorin luokse. On se Igor vain niin ihana, ei voisi parempaa miestä toivoa (suomesta sellaista ei edes löytyisi). Hän on jopa Ranskan mittakaavassa loistava ilmestys.
Eilenhän Igor vei minut hienoon Ranskalaisen ravintolaan syömään, tilasin sammakonreisiä ja hyvälle maistuivatkin. Jälkiruuasta ei sitten puhuta, hih hih (;
Vielä puolitoista viikkoa täällä, ai että. Ei Ranskankaan sää mikään paras maailman mittakaavassa ole, mutta täällä viinitilalla on ihan aurinkoista. Sitäpaitsi paikallisten yökerhojen ja ravintoloiden tarjonta kyllä korjaa ajoittaiset sateet. Suomessahan sekä yökerhoissa että säässä on alitettu rima täydellisesti. Kuka torvelo haluaisi tuhlata siellä enää aikaansa, tätä olen monesti kysynyt enkä ikinä saanut vastausta.
Viimeinen päiväni eli viime perjantai Suomessa kului petoksen ilmapiirissä. Eräs "ystäväni" lupasi myydä kännykkänsä eräälle toiselle ystävälleni Isabellelle, joka asuu täällä Ranskassa lähellä Pariisin ydinkeskustaa. Viime hetkellä hän kuitenkin perui kaiken. No, se kännykkä olikin surkea, Isabelle ansaitsee parempaa. Itsellänihän on uusinta uutta, iPhone 5. Enempää ajassa ei voisi olla, tosin Igor paljasti että markkinoille on tulossa yhä uudempi malli ja että hän järjestää sen mínulle. Niihin vanhoihin Nokioihinhan ei kukaan koskisi pitkällä tikullakaan, ei ainakaan kukaan täysjärkinen.
Tänään taas piknikille Igorin kanssa, tulee varmasti ihana ilta <3 Kerron siitä sitten huomenna tai jo tänä iltana.
Ensi blogikirjoitukseen,
Sigrid.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti