torstai 31. tammikuuta 2013

Shoppailua unelmien maassa

Otsikkohan se jo kertoo, olen shoppaillut Miamissa oikein urakalla viime päivinä (: Tässä töiden lomassa ehtii kyllä, vaikka minähän olen saanut työtarjouksia vaikka mistä. Eräskin lätsäpekka juoksi kadulla minut kiinni ja rukoili minut uuden vaatemallistonsa keulakuvaksi, malliksi. En millään muilta työkiireiltäni ehtinyt, kun on tässä vähän kaikkea muutakin. Ja täytyyhän sitä aikaa antaa myös rakkaalle aviomiehelleni!

Olen hämmästynyt, kun oletatte etten osaa englantia. Tietysti minä osaan, mutta en lähde tuohon teidän "leikkiinne" mukaan, minulla on niin hyvä itsetunto ettei tarvitse todistella mitään kenellekkään, tiedän itse mikä olen ja se on kaikkein tärkeintä.
Olen tässä alkanut seuraamaan erästä televisiosarjaa. Sen nimi on My Little Pony. Lastensarja, mutta uskokaa tai älkää, myös jotkut aikuisevat seuraavat tätä sarjaa! Bronyiksi itseään kutsuvat. Itse olen näihin bronyseurapiireihin itseni "tunkenut", ovat he kyllä erikoisia tyyppejä (: Mutta on moni julkkiskin brony!
Niin ja jos joku vain miettii, niin suosikkiponini on ehdottomasti Pinkie Pie, se on aivan kuin minä. Applejackin olemus myös kuvaa minun itsevarmuuttani varsin hyvin.

Sitten siitä shoppailusta.
Sawgrass Mills on ehdottomasti maailman paras ostoskeskus! Sormet oikein syyhysivät kun pääsi Guessin liikkeisiin hälisemään, ja toisinkuin rupuisessa suomessa, palvelu pelasi ja todella hyvin! Löysin aivan ihastuttavan leopardikuvioisen Guessin mekon, menen yhtiin juominkeihin se päälläni. Katseethan tulevat varmasti kääntymään.

Ross Dress for Less oli Amerikan mittakaavassa varsin rupuinen paikka, vaikka suomen liikkeet ja putiikit se päihittää mennen tulen. Sielläkin tuli käytyä, mutta enpä usko toiseen kertaan meneväni, koska minua hävettää ostaa liian halvalla...

Louboutin - kengätkin tuli ostettua, vaikka niitä on jo Eiran kämppäni täynnä.
Ei tällä kertaa enempää,
Sigrid <3

sunnuntai 27. tammikuuta 2013

Nostan kytkintä

Hei te kateelliset juntit,
on se aina niin ihanaa nähdä kateellisia ja katkeria kommentteja. Tiedän kyllä millaiset ihmiset siellä kommentoivat, kuvittelette asuvanne Yhdysvalloissa ja sitä rataa vaikka ette ole edes lentokentällä saati juna-asemalla elämänne aikana käyneet. MINULLA sen sijaan on mittava kokemus ja olen käynyt todella monissa maissa. Voitte lopettaa sen määkimisen, saatte minulta korkeintaan pilkalliset naurut.


Ihanaa on Miamin elo, tälläinen on tyypillinen maisema sieltä. Tosin itse en mokomassa pöheikössä istu, minä olen ydinkeskusta - alueella ja nautin todella elostani <3 Uusi mieskin on jo löytynyt, hänen nimensä on James. Hän on bisnesmies ja omistaa muutamia Applen osakkeita. Minullekin jo muutama myytiin pilkkahintaan, heheheh ;)

Tämän kuvan räpsäisin lähilammesta. Ai että täällä on kaunista, suomesta ei löytyisi IKINÄ mitään vastaavaa <3 :) Olenhan minä monet kerrat käynyt Niagaran putouksilla ja jopa uinut niillä, mutta tämän veroista ei ole vielä tullut vastaan. Se saattaa ehkä näyttää vaatimattomalta mutta tuo joki on 100 kilometriä pitkä ja päättyy suureen vesiputoukseen, kävimme Jamesin kanssa tarkistamassa asian ja tottahan se oli. On se James niin romanttinen, tänään lähdimme Miami Beachille, siellä on todella lämmintä. Olimme romanttisella piknikillä, jonka päätteeksi James kosi minua! Kihlajaislahjaksi sain tosiaan ne pari Applen osaketta ja Ralph Laurenin vaatemalliston omaan käyttööni.

On tulossa varmasti kuvia niistä vaatteista ja tietysti minusta :)
Ensi kertaan,
Sigrid.

maanantai 21. tammikuuta 2013

Miami


Ihanat, lämpimät terveiset täältä Miami Beachilta.
Lensin eilen helikopterillani tänne, Kalifornia alkoi jo kyllästyttää. Jonathanista on tullut ero, olen nyt siis vapaa kuin taivaan lintu ;) Aivan ihanat maisemat on täällä. Kello on nyt 1:24, mutta se ei suinkaan estä minua kirjoittamasta blogiini. Tiedän että tähänkin postaukseen tulee lapsellisia kommenteja, mutta hyvähän teidän on sanoa kuin rahaa ei ole muualla kuin monopolissa (jos sielläkään, ettehän te suomalaiset osaa sijoittaa - vai voitteko muka väittää että joku suomalainen on edes kerran elämässään tehnyt suuren sijoituksen?). Nokiakin vielä hetken aikaa pinnalla pysyi, mutta nopeasti sekin sitten lopahti. Nokiahan on täynnä mokia ja Elop on floppi.

Aika kateellisia nuo teidän kommentinne. Kyllä huomaa että sivistys puuttuu. Täällä me nauramme teidän kommenteillenne porukalla, tässä muutaman julkkisystäväni kommentti teidän kommenteistanne:
Kat Von D: Enpä tiedä enää, pidänkö suomesta. Sen verran asiattomia ihmisiä siellä. Järkyttävää nimitellä sinua noin. Kommentoijat, hävetkää!
Britney Spears: Siis mitäh?!
Leonardo Dicaprio: (kummisetäni) Tuo on nyt pelkkää roskaa, älä välitä moisista kateellisista ihmisistä, sinä olet paljon parempi.

Eli paras lopettaa se sonnanjauhanta blogissani.

Näillä kynsillä nyt naputtelen tätä blogia, tuli käytyä manikyyrissa Kaliforniassa ennenkuin tänne lähdin lentämään :) Oli kyllä ammattimainen manikyyri, leopardikuvioisuus on juuri nyt in myös suomessa, joten muistakaa se!

Miamissa asustelen omassa kattohuoneistossani eräässä pilvenpiirtäjässä, uskokaa täi älkää. Vuokrasin tämän kattohuoneiston viikko sitten, ja nyt täytyisi löytää enää mies lämmittämään, mitään muuta ei täydellisestä elämästä puutukkaan :) Moni suomalainhan minuun ottaa päivittäin yhteyttä, mutta heillä ei valitettavasti ole mitään mahdollisuutta minuun! Minulla on korkea taso.

Nyt lähdenkin nukkumaan, öitä!
Love,
Sigrid <3

sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Lovely Life

Heips,
Aivan ihanasti elämä jatkuu täällä Kaliforniassa! Tosin vähän kyllä yleisfiilistä pilasi tuo Feissarimokat - juttu. Olen kuitenkin sen verran ymmärtävinen ja lämminsydämminen ihminen, että tajuan uteliaisuuden määrän olevan varmasti suuri. Eipä sille oikeastaan mitään voi.

Palatte varmasti halusta kuulla uusia kuulumisiani. Olen shoppailut täällä Kalifornian liikkeissä, missä tarjonta on TODELLA kattava, ja ostettavaa on niin paljon että Jonathanin ja autonkuljettajamme kädet eivät millään riitä niitä kantamaan, olen joutunut ostamaan ihan uuden vaatekaapinkin täällä ostamilleni tavaroille. Eilen oli yksi tälläisistä shoppailupäivistä, ja oli kyllä aivan mahtavaa. Menimme vieläpä läheiseen ravintolaan oikein kattavalle päivälliselle, jälkiruuaksi oli herkulliset jäätelöannokset.














Olimme tosiaan seudun hienoimmassa ravintolassa, ja jäätelövati kannettiin pöytään. Koska tunnen kyseisen puljun omistajan (kuten myös Kat Van Deen, jonka luona olen ottanut tatuoininn :)), saimme jälkiruuan ilmaiseksi. Vähän siinä tuli huolestuneeksi omista linjoistaan, kun tuollainen herkku kannettiin eteen, mutta taidan onneksi olla immuuni lihomiselle ;)

Ette muuten ikinä arvaa, mistä ne viikonloppuna soittivat! Salatuista Elämistä, minulle oltaisiin taas tarjottu roolia. Palkkatarjousta oli vähän kovennettu, mutta se oli silti säälittävä summa (vain kymppitonni kuussa). Minä en siihen soppaan lusikkaani tunge, on niin paljon parempiakin sarjoja, ja jotain jo voi arvata siitä että sarjaa tuotetaan Suomessa.

Arvatkaapas keneen törmäsin beachilla ;) Oikein arvattu, vanhaan tuttuuni Justin Bieberiin. Mietitte varmaan, mistä tunnen kyseisen kundin. No, jos nyt on pakko myöntää niin minähän se vähän avustin Justinia julkisuuteen, ilman minua hänestä ei olisi ikinä tullut niin suosittua kuten nyt. Justin on varmasti ikuisesti kiitollinen minulle. Olen auttanut myös monia muita tähtiä (mm. Eminem - rakas ystäväni, ja myös Rihannaa on tullut auteltua)














Puutarhasamme on ihania kukkia :)
On se Justin vaan aikamoinen rantaleijona, grauh! Siellä vaan ylävartalo paljaana kulki, olisin ottanut kuvan mutta hän ei halunnut, koska hänellä oli valitettavasti leuassaan finni. Suosittelin erästä voidetta, joka voisi auttaa.

Mutta pakko sanoa vielä muutama sana eräästä Suomessa kuohuttaneesta artistista: kyllä, Robin Packalenista. Monia varmaan kiinostaa kantani poikaan. Minähän tietysti tunnen hänet, olemme joskus backstagella jutelleet, ja tarjosin jopa erään paljon paremman levy-yhtiön levytyssopimusta hänelle, mutta sitten pojan kiukkuinen manageri tuli heittämään minut ulos. Olen kyllä aivan varma, että hän olisi suostunut sopimukseen.

Suomen musiikkia ei kyllä saa muokattua millään tavalla siedettävään muotoon jos sanat ovat suomeksi, se jos mikä on varma. Aivan karmeita nämäkin kappaleet, kuten "Faija skitsoo", "Frontside Ollie" sekä "Luupilla mun korvassa". Minulla on kyllä kuuntelukokemuksen jälkeen sellainen olo kuin korvani olisi raiskattu, kirjaimellisesti. Mutta hyvä lauluäänihän pojalla on, ilkeä ja suuri levytysyhtiö vain tuhoaa hänet täydellisesti.

Ei tällä kertaa muuta,
Love,
Sigrid <3

torstai 17. tammikuuta 2013

Maine kasvaa

Hei,
tiesinhän minä että ette voi olla lukematta blogiani. Ette te suinkaan niin uusavuttomia ole ettette osaisi kommentoida, mutta vielä yksi asia puuttuu - lukijaksi liittyminen! Kommentinne ovat muutenkin vähän asiattomia, järkyttävää tuollainen kateus. Ymmärtäähän sen koska suomessa ilmasto on palelluttanut selvästi aivotkin. Onneksi itse en täällä Kaliforniassa joudu kärsimään siitä.

Sain roolin uudesta TV-sarjasta, jota aletaan kuvaamaan täällä Kaliforniassa. Sarjan nimi on The Secret Archives, ja sitä tullaan esittämään myös Suomessa teksityksillä. Olisihan kamalaa jos jäisitte niin laadukkaasta sarjasta paitsi, sain pääroolin (tottakai!).



Kuvaukset alkavat huomenna, kiirettä on pitänyt. Vastanäyttelijöitäni ovat mm. Ian Somerhalder, Debby Ryan ja Britney Spears. Töiden jälkeen menemme tietysti läheiseen baariin, ystäviä kun olemme <3 Juttelin eilen muutaman suomalaisen julkimoystäväni kanssa puhelimessa, he ovat vihreitä kateudesta! Niinkuin te blogin lukijatkin (:

Pääsette sitten kommentoimaan oikein urakalla roolisuoritustani, itsehän tiedän jo etukäteen että se tulee olemaan mahtava. Sen verran voin roolihahmostani paljastaa, että hän on sarjan virallinen "pahis", jonka elämää seurataan tiiviisti. Hahmon nimi on Hannah. En malta odottaa että pääsen maskeeraustuoliin <3

Varmasti ensi blogikirjoituksessa saatte nähdä kuvia kuvauksista, top secret - materiaalia, heh heh ;) Juonesta voin paljastaa sen verran, että jaksoja on kaavailtu kuvattavan 120 jaksoa, alan nyt tekemään kovaa bisnestä amerikanmaalla. 500 000 dollaria on lupailtu palkaksi, ties vaikka jäisin tänne mantereelle kokonaan! On sen verran isot rahat kyseessä, ja tästähän se ura vain urkenee!

Ensi kerralla tosiaan kuvia kuvauksista,
Sigrid.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Kohujulkkis

Hei kullanmurut,
jälleen kirjoittelen täältä Kalifornian aurinkorannoilta <3 (tarkemmin sanottuna loma-asunnostani, täällä on mm. näköala ja kattoikkunat, ja omistan koko lukaalin tosiaan itse). Olen löytän netin maailmasta todella paljon keskustelua itsestäni, olenkin ihan kohujulkkis näissä suomen piireissä. Maineeni selvästi vain kasvaa. Negatiivisesta palautteestanne en välitä, olette vain kateellisia (kuten esimerkiksi te heppafoorumin amatööriratsastajat)

Ihanaa ettei tarvitse palata sinne suomen kylmyyteen vielä aikoihin. En suosittele kellekkään sikäläistä ilmastoa mikä jäädyttää aivotkin. Lensin tänne tosiaan yksityishelikopterilla silloin kun lähdin, siinä missä muut matkustivat tunkkaisissa Finnairin koneissa. Finnair on muuten aivan yliarvostettu lentoyhtiö, joka lennolla joku asiakas sekoilee tai työnantajat eivät hoida hommiaan kunnolla. Ruokakin on niin pahaa, istuimet epämukavat ja laadukkaita elokuvia ei näytetä (tosin ymmärtäähän sen, enimmäkseen yleisillä koneilla matkustavat suomalaisjuntit, joilla ei ole mitään tajua hyvistä elokuvista)

Tämä nyt tälläisenä välipostauksena, kun ilahduin tosiaan niin kovasti ympäri nettiä vellovasta keskustelusta :) Tiedänhän minä sen itsekkin että olen kaunis (JOKA päivä joku suomalaisjuntti ottaa facebookissa yhteyttä ja muistuttaa asiasta!)

Ensi kertaan, pusi pusi,
Sigrid

maanantai 14. tammikuuta 2013

Absolutly true

Olen nyt todella kiihtynyt.
Olen tässä viikon aikana antanut parannusehdotuksia suomen rupuisille yrityksille, miten he voisivat parantaa vaikka parannusehdotukset maksaisivat tietenkin suomen miljoonia euroja, joihin suomalaisilla ei tietenkään ole varaa sponssata.
Ja mitä saan kiitokseksi? Haukkuja ja solvausta! Suomalaiset eivät osaa ottaa lainkaan kritiikkiä vastaan. En tajua mikä siinä on niin ylitsepääsemättömän vaikeaa, he luulevat varmaan edelleenkin olevansa parempia kuin muut, vaikka elävät täällä lumen ja nietosten keskellä, mikä surkastaa aivot.


Tännekin laitoin kiivasta palautetta kesätyöntekijöiden palkoista, ja minulle ei edes vastattu! Sen sijaan he hakevat uusia työntekijöitä "orjaleiriinsä". Onneksi onnistuin paljastamaan koko kuvion, he eivät muita enää huijaa.

Minustahan oikein kuohutaan netissä, no eihän se yllätys olekkaan (kateellisilla on tapana juoruilla). Facebookissa on jopa perustettu oma ryhmä minulle, missä juoruillaan asioistani. Imartelevaa jopa! Ettäs kehtaavat. Minähän lähdin vuonna 2009 Ranskaan, ja poistin fb-tilini. Viime vuonna palasin takaisin julkisuuteen, ja heti alkoi juoruilu.
Tietyt suomalaiset julkimot eivät edes kestä kritiikkiä. Ari Koivunenkin poisti varsin asiallisen kommenttini fb-seinältään. Minä ainakin kestän aina, jos joku lausuu kriittisiä sanoja minusta, en ole niin herkkänahkainen kuin suomalaisjuntit, haha :)


Olen myös järjestänyt kovalla tohinalla ystäväni Janin häitä. Hänellä on kuitenkin jonkinlainen kriisi menossa, sillä hän ei sulata naimisiinmenoa lainkaan. Kannustan häntä aina kyllä tarpeen vaatiessa, niistä tulee suuret julkkishäät ja myös lehdistö on kutsuttu paikalle (Seiska ja Hymy tarjoavat kilpaa suuria rahapalkkioita päästäkseen uutisoimaan häistä).
Suomeenhan palailen keväällä täältä New Yorkista, olen ollut nyt täällä Kaliforniassa Jonathanin kanssa monta kuukautta <3 Sitten suoraan häihin tulen :)
Love, Sigrid.
PS. Ensi kerralla luvassa tulevan sulhasen haastattelu!